perjantai 21. marraskuuta 2014

Ilman jalkkareita & satulaa

Pari viikkoa sitten viikonloppuna tuntui etten oma istunta meinannut asettua millään kohdalleen, joten päätin kokeilla mennä ilman jalustimia. Jalustimet siis ristiin kaulalle ja menoksi. Onnekseni nämä hullut ideat tulevat usein sopiviin aikoihin ja Dizzy on yleensä silloin hyvin seesteinen. Menin lähes tunnin ajan ilman jalustimia ja vasta lopuksi otin jalustimet takaisin jalkaan.

Jo sen päivän illalla alkoi tehdä mieli mennä ilman satulaa. Olin mennyt viimeksi ilman satulaa varmaankin joskus kesällä satulattomuuden aikana, eikä vaan ole tullut mentyä sen jälkeen. Ilokseni huomasin, että nyt pysyin kyydissä erittäin hyvin! Dizzyllä on tasainen ja leveä tankin selkä, joten siellä pysyy hyvin. Ainut ongelmia tuottava asia oli se, että ponia tuntui yskittävän alkuun kovasti. Se venytti päätä koko ajan niin, että turpa hipoi maata ja horjahdin selässä sen nykäistessä. Vasta loppua kohden asiaan tuli parannus, sillä se pärski ja yskähteli useamman kerran oikein kunnolla. Parempaa pätkää lopusta ei tosin videolla näy.

Tuumin kostealla ilmalla ja lumella olleen jotakin vaikutusta asiaan, sillä hevoset eivät lumisateen jälkeen olleet oikein revitelleet ulkona omatoimisesti. Kellään ei ole vielä tilsakumeja ja pahkurat olivat tarhassa ollessakin aikamoiset. Ratsastuksen ajaksi kokeiltiin suihkuttaa kavioiden pohjaan tervalaastaria, sillä se hylkii kosteutta. Tuntui toimivan, sillä tilsoja tuli, mutta ne lensivät heti pois. Hannalle kiitos videoinnista :)


Huvittavaa kyllä, näiden pätkien jälkeen ehdin hypätä kentällä kerran ja sitten oltiinkin taas sairaslomalla. Laumaan muutti uusia asukkeja vielä viime viikolla. Dizzy päätti ystävällisesti käydä aukomassa päätään ja sai kunnolla monoa persuksiinsa. Jälkeenpäin ovat olleet ystävällisissä väleissä. Tosin poni alkoi taas ontumaan ja oikea takajalka oli vaihteeksi turvoksissa. Muutama päivä lepoa, kylmäystä ja Voltarenia niin ontuminen loppui ja päästiin taas takaisin hommiin. Dizzyllä tuntuu olevan aika lyhyt muisti. Ja iso ego.

Norakin kävi taas kokeilemassa Dizzyä sunnuntaina. Dizzy oli epätavallisen reipas ja kipitti hirmuista kyytiä. Laukassa puksutti puuskuttaen eteenpäin kuin höyryjuna. Ihmettelin, mutta pistin vähän stressin piikkiin. Tallissa päätin kuitenkin huuhtaista hiet pois ja pesin hännän alta myös myös. Siinä vaiheessa vasta huomasin, että myös suoraan kankkujen väliin oli tullut mojova osuma, nahkaa oli lähtenyt arimmasta paikasta, eipä siis ihme että hiertää liikkuessa. Putsasin kunnolla ja iho jäikin joistain kohtia vereslihalle. Vetelin siis paksun kerroksen Helosania paremman puutteessa.

Tämän viikon olenkin kylmännyt persusta vedellä, rasvaillut Bepanthenilla ja vaseliinilla. Säälitti ponski kun käveli pari päivää ankan lailla. Nyt takamus on jo parempi, eikä vaivaa ratsastaessakaan. Kannattaa siis välillä vilkaista sinne hännän alle!

Tein blogille joku aika sitten oman sivun Facebookiin, joten sieltä pääsee tsekkaamaan pieniä videopätkiä, kuvia tai muita tykkäämiäni linkkejä. Löytyy laittamalla hakusanaksi "Dizzy Daylight"!

Ei kommentteja: