sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Kiimahäiriö = magnesiumin puutos?

Sunnuntaina käytiin maastossa ilman mitään ongelmia. Dizzy menin hienosti kotiin päin johtohevosena kun kaveria vähän jänskätti ja piti mennä tikitiki-ravia. Maanantaina mentiin kentälle ratsastamaan ja säpsyily alkoi saman tien. Sunnuntaisen maastokaverin pärskintä ja kentän laidalla olevat ihmiset olivat vähän pelottavia. En mielestäni tehnyt mitään erityistä edistääkseni tätä hermostuneisuutta, vaan yritin olla rauhallinen ja rento ja höpötellä Dizzylle koko ajan.

Otin sitten laukkaa isolle ympyrälle molempiin suuntiin ja taas oikeasta kierroksesta karattiin portille päin. Tämä ympyrältä "karkaaminen" on erittäin raivostuttavaa, sillä D tekee siinä vaiheessa aina sivuloikan ja ikään kuin kääntyy hieman taaksepäin. Pari kertaa ympyrää yritettyäni alkoi olla jo luuseriolo ja pyysin kaveria kokeilemaan Dizzyä. Tavallaan en pelkää Dizzyn temppuilua, mutta olkapääongelmien takia hevosen hölmöillessä minulle tulee helposti mielikuva siitä, kuinka tipun selästä oikean olkapään päälle tai käsi vääntyy ja loppujen lopuksi repsottaa pelkän nahan varassa... Typerää, mutta ei voi minkään.

Kaverin mukaan hevonen tuntui kuulemma siltä, kuin sen etu- ja takapää olisivat eri paria ja tekisivät ihan eri asioita. Pientä keulimisyritystä oli, pukkeja ei tainnut tulla kertaakaan. Laukkaa kokeillessa D teki kaverilleni samat temput kuin minulle, loikkasi sivuun, kaveri oli hieman hidas ja tupsahti nenälleen alas. Onneksi ei käynyt kuinkaan. Positiivista oli kuulemma, että tällä kertaa D jo ymmärsi avut, oli vain eri asia halusiko se reagoida niihin vai ei.

Lähdettiin hevosten kanssa talliin ja Dizzy alkoikin heti lirutella käytävälle. Jotenkin sitä taas tunsi itsensä tyhmäksi, kun ei ollut tajunnut kyseessä olevan kiiman jälleen kerran. Dizzy ei näytä kiimaa kovinkaan hyvin kun sen ottaa sisälle, mutta takaisin ulos laittaessa se on häntä törröllään ja vingahtelee muille hevosille.

Olen lukenut paljon erilaisista yrttisekoituksista kiima-aikaan hankalille tammoille, mutta en ole uskaltautunut ostamaan ja kokeilemaan sattumanvaraisesti, sillä markkinoilla on paljon erilaisia tuotteita, jotka usein ovat myös hyvin kalliita. Serkkuni suosituksesta päädyin nyt kuitenkin tilaamaan NAF Five Star Oestress -nimistä liuosta, joka sisältää magnesium kloridia ja yrttejä.

http://www.naf-equine.eu/uk/products/productDetail.jsp?detail_id=oestress-liquid
Syötin viime talvena magnesiumia lisänä Dizzylle, mutta lopetin aktiivipihattoon muutettaessa, sillä halusin nähdä paremmin miten mikäkin asia vaikuttaa mihinkin. Talvella huomasin magnesiumisa olevan apua, sillä laskin kiimakierron ja aloin syöttämään sitä kuuriluontoisesti aina kun tiesin kiiman alkavan. Magnesiumia syötettäessä Dizzy tuntui olevan rauhallisempi ja vähemmän jännittyneempi myös kiiman aikana ja pukittaminen sekä pystyyn hyppiminen vähentyi. Jälkeen päin olen myös miettinyt, että oliko maaliskuussa kisojen aikana ja jälkeen ollut hieman ähkyä muistuttava kohtaus kuitenkin myös peräisin magnesiumin puutoksesta. Oireet vastaisivat aika hyvin myös akuutin puutostilan oireita.

Krafftin sivuilla oli aika kattava selostus magnesiumin toiminnasta hevosen elimistössä:

"Magnesiumin puute aiheuttaa hevosen levottomuutta, rauhattomuutta ja keskittymiskyvyn puutetta. Magnesiumin uskotaan yleisesti vähentävän hevosten hermostuneisuutta. Magnesiumin puute alentaa myös ärsytyskynnystä ja aiheuttaa lihaskramppeja ja -väristyksiä. Magnesiumin puute voi olla akuuttia tai kroonista. Kroonisen puutostilan oireita ovat äkkipikaisuus, kuumapäisyys, lihasväristykset ja alentunut suorituskyky. Akuutin puutostilan oireita ovat vastahakoisuus, pään puistelu ja lopulta makuulle käyminen. Magnesiumlisän on huomattu myös vähentävän rasituksen jälkeistä maitohapon määrää veressä. Magnesium optimoi happotasapainoa, mikä puolestaan parantaa suorituskykyä. Runsasrasvainen ruokavalio edellyttää magnesiumlisän käyttöä. Rasva voi muodostaa magnesiumin kanssa sulamattomia yhdisteitä, joita hevonen ei voi hyödyntää. Myös korkea kaliumin määrä heikentää magnesiumin imeytymistä, mikä aiheuttaa magnesiumin puutetta."

Etsin laajemmalti tietoa myös "ihmisten sivuilta" ja löysin Liberty Tactics -sivulta hyvän, tosin englanninkielisen artikkelin magnesiumista:



"KEY SIGNS OF DEFICIENCIES - PUUTOKSEN MERKIT
* Muscle cramps, spasms, twitches or tremors - Lihaskrampit, kouristukset, nykiminen tai vapina
* Regular or excessive fatigue - Säännöllinen tai liiallinen väsymys
* Feelings of irritability and/or lethargy - Ärtyisyyden ja/tai haluttomuuden tunne
• Frequent mood swings, including depression, anxiety and panic attacks - Usein toistuvat mielialanvaihtelut (masennus, rauhattomuus, paniikkikohtaukset)
* Pre-menstrual bloating and cramping - Kuukautisia edeltävä turvotus ja krampit
* Restless legs - Levottomat jalat
Seizures - Kohtaukset (luulisin tarkoittavan esim. epileptisiä kohtauksia, on tutkittu että monet epileptikot kärsivät magnesiumin puutteesta)
Hiccups - Hikka
50% of heart attacks happen after anger. Magnesium reduces stress. - 50% sydänkohtauksista tapahtuu sen jälkeen kun henkilö on ollut vihainen. Magnesium vähentää stressiä.
DEFICIENCIES IN THE ELDERLY - PUUTOKSET IKÄÄNTYNEILLÄ
Pins and needles in extremities - Pistelyä raajoissa
Abnormal heart rhythm - Rytmihäiriöt
Feeling of a lump in the throat - Palan tunne kurkussa
Dizziness, also dizziness when standing. - Huimaus, myös seistessä
Insomnia - Unettomuus
Nervous system disorders - Hermoston häiriöt"
Vaikka hevosen elimistöä ei voikaan suoranaisesti verrata ihmisen elimistöön, on minusta mielenkiintoista, että magnesiumilla on positiivisia vaikutuksia kuukautiskipuihin. Näin ollen voisi ajatella, että tamman "kiimahäiriöön" voisi myös löytyä magnesiumista apua. Magnesiumista voi kuulemma olla myös apua migreenikohtausten estämisessä, mutta en ole kiinnittänyt juurikaan huomiota kohtausten vähenemiseen, vaikka olen itsekin syönyt magnesiumia säännöllisesti jo yli vuoden ajan.

Magnesiumia on ravintolisissä kahta erilaista, magnesium kloridia ja magnesium oksidia ja eri artikkeleiden perusteella magnesium kloridi olisi paremmin elimistön hyödynnettävissä kuin oksidi. Oestressia olisi ollut saatavana myös jauheena, mutta päätin tämän perusteella ottaa kuitenkin nestemäisenä. Tein hintavertailua ja suomalaisesta verkkokaupasta ostettuna viisi litraa olisi postikuluineen maksanut lähemmäs 300€, joten etsin ulkomailta halvemman verkkokaupan. Tilasinkin viiden litran pönikän brittiläisestä VioVet-verkkokaupasta, joka myy lääkkeitä, luontaistuotteita ja ruokaa pieneläimille sekä hevosille. Sain paketista seurantakoodin ja se lähtikin jo vuorokauden sisällä matkaamaan Suomeen.

Nyt innolla odotellaan purkkia saapuvaksi. Serkkuni tunteman hevosen tapauksessa Oestress alkoi vaikuttaa 10 päivän syöttämisen jälkeen, mutta saa nähdä onko siitä Dizzylle mitään apua. Oikeastihan ajattelen tämän tietenkin olevan ratkaisu kaikkiin meidän ongelmiin. Sen jälkeen hevonen kulkee kuin GP-tason ratsu ja itse osaan ratsastaa kaiken maailman piffit, paffit ja puffit, eikä kiimahäiriöstä ole tietoakaan.

Ei kommentteja: